Ihottumat - punajäkälä

Punajäkälä

Fraktioitu laser on tehokas menetelmä mm. arpien hiontaan ja ryppyjen tasoittamiseen. – Tutustu! »

Punajäkälä

Punajäkälä (lichen planus) on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa ihottumaa ja tulehduksellisia muutoksia iholla, limakalvoilla ja karvatuppien alueilla. Punajäkälä on autoimmuunisairaus, mikä tarkoittaa, että kehon immuunijärjestelmä hyökkää virheellisesti omia kudoksiaan vastaan. Sairauden tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta mahdollisia laukaisevia tekijöitä yksittäisissä tapauksissa saattavat olla mm. stressi, infektiot tai tietyt lääkkeet.

Punajäkälä on suhteellisen yleinen, sitä esiintyy noin 1-2 % väestöstä. Sairaus voi ilmaantua missä iässä tahansa, mutta yleisin se on keski-ikäisillä aikuisilla ja harvinainen lapsilla. Naisilla punajäkälää esiintyy hieman useammin kuin miehillä.

Punajäkälän yleisimmät ilmenemismuodot ovat ihon punajäkälä sekä limakalvojen punajäkälä, joka oireilee suussa ja intiimialueilla. Paksukarstainen punajäkälä on taudin harvinaisempi muoto, joka aiheuttaa paksuja karstaisia läiskiä, erityisesti säärissä. Karvatuppien punajäkälä esiintyy päänahassa aiheuttaen hiustenlähtöä ja näppylöitä karvatuppien ympärille.

Punajäkälä voi olla epämiellyttävä ja kivulias, mutta se ei ole tarttuva ja sen oireita voidaan hallita erilaisin hoitomenetelmin. Limakalvojen punajäkälä on usein kivuliaampi kuin iholla esiintyvä muoto, ja sairauden hoito vaatii lääkärin apua ja usein erityistä huomiota ja pitkäjänteisyyttä.

Varaa aika ihotautilääkärille >

Punajäkälä – oireet

Punajäkälä iholla

Ihon punajäkälä oireilee tyypillisesti ranteissa ja kyynärvarsissa, nilkoissa ja säärissä sekä alaselässä:

  • Punertava tai violetti ihottuma – pienet, monikulmaiset, litteät näppylät tai kyhmyt
  • Kutina – ihottuma kutisee usein voimakkaasti
  • Hilseily – ihottuman pinta voi olla hilseilevä ja kiiltävä
  • Arpijuovat – ihottumaläiskissä saattaa esiintyä valkoisia viiruja tai juovia (Wickhamin striat)

Punajäkälä suussa

Suun punajäkälää esiintyy poskien sisäpinnalla, kielen pinnalla, ikenissä ja huulissa. Oireita ovat valkoiset, pitsimäiset tai verkkokuvioiset läiskät, punoitus, haavaumat ja kipu. Suun limakalvot voivat tuntua karheilta tai polttavilta. Tietyt ruoka-aineet tai hyvin kylmä tai kuuma ruoka voivat pahentaa kipua.

Punajäkälä intiimialueella

Sukuelinten limakalvot ovat herkempiä ja helposti ärtyviä. Vulvassa, emättimessä, peniksessä ja peräaukon ympärillä esiintyvän limakalvojen punajäkälän oireet ovat punoitus, kivuliaat haavaumat, kutina ja kirvely.

Punajäkälän hoito

Punajäkälän hoito riippuu oireiden sijainnista ja vakavuudesta. Lääkärin määräämät hoidot keskittyvät oireiden lievittämiseen ja tulehduksen vähentämiseen.

Paikallista kortisonilääkitystä käytetään ensilinjan hoitona lievittämään tulehdusta ja kutinaa. Voiteet levitetään suoraan ihottuma-alueille tai limakalvoille. Suun punajäkälää voidaan hoitaa paikallisesti kortisoniliuoksilla tai -geelillä. Paikalliset immunomodulaattorit, kuten takrolimuusi tai pimekrolimuusi, voivat olla vaihtoehto kortikosteroideille erityisesti suun tai kasvojen ja muiden herkkien ihoalueiden hoidossa.

Vakavan tai laaja-alaisen sairauden hoitoon lääkäri voi määrätä kortikosteroideja tablettimuodossa, sekä muita sisäisiä lääkkeitä.

Valohoito, erityisesti UVB-hoito, voi olla tehokas vaihtoehto laaja-alaisen tai vaikeasti hoidettavan ihon punajäkälän hoidossa.

Jos limakalvovaurioihin liittyy sekundaarinen infektio, voidaan tarvita antibakteerista lääkitystä tai sienilääkitystä. Suun punajäkälän hoidossa suuhygienian ylläpito on tärkeää, ja hammaslääkäri voi suositella erityisiä suuvesiä tai hammastahnoja.

Apua ihotautilääkäriltä

Punajäkälän diagnosointi alkaa perusteellisella lääkärin suorittamalla kliinisellä tutkimuksella ja potilashistorian kartoituksella. Ihotautilääkäri tutkii ihottuman ja mahdolliset limakalvomuutokset huolellisesti. Diagnoosi perustuu yleensä tyypillisten ihomuutosten tunnistamiseen. Jos ihottuma on epätyypillinen tai diagnoosi on epävarma, lääkäri voi ottaa pienen näytteen ihosta (biopsia) mikroskooppista tutkimusta varten. Laboratoriotutkimuksia ei punajäkälän toteamiseksi tehdä.

Punajäkälän hoito räätälöidään potilaan oireiden ja niiden vakavuuden mukaan. Paikalliset ja systeemiset kortikosteroidit sekä takrolimuusi ovat yleisiä hoitokeinoja. UV-valohoito voi olla toimiva hoito laaja-alaiseen ihon punajäkälään. Limakalvojen punajäkälä vaatii erityistä huomiota ja usein erikoistuneempaa hoitoa. Jos sinulla on punajäkälään viittaavia tai muuten hankalia iho-oireita tai suun tai intiimialueiden limakalvomuutoksia, varaa aika ihotautilääkärille.

Varaa aika ihotautilääkärille >

Ihosairaala