HIV muodostuu sanoista human immunodeficiency virus, eli ihmisen immuunikatovirus. Kyseessä on virus, joka vaikuttaa ihmisen puolustusjärjestelmään tuhoamalla soluja, jotka ovat immuniteetin kannalta keskeisiä.
HIV:hen liitetään paljon ennakkoluuloja, jotka aiheuttavat usein turhia pelkoja ja saavat aikaan syrjintää HIV-tartunnan saaneita kohtaan. HIV tarttuu yleisimmin seksin välityksellä, mutta se voi tarttua myös veriteitse. Käytännössä tämä tarkoittaa tyypillisimmin huumeiden pistovälineiden yhteiskäyttöä. Veriteitse tarttunut HIV on Suomessa hyvin harvinainen. Tapauksia todetaan vain muutamia vuodessa.
Monelle tartunnan saaneista ei muodostu alkuun lainkaan oireita. Puolella viruksen ensioireet alkavat noin 1–6 viikon kuluttua tartuntahetkestä. Oireettomat potilaat eivät tiedä tartunnastaan ilman laboratoriotutkimusta.
HIV:n ensioireet ovat helposti sekoitettavissa virusinfektioon
HIV:n ensioireet muistuttavat tavallisia kausi-infektion oireita. Ne kestävät tyypillisesti yhdestä kahteen viikkoon, korkeintaan kuukauden. Oireita ovat:
• kurkkukipu
• lihassärky
• suurentuneet imusolmukkeet
• kuume
• väsymys
• nivel- ja lihaskivut
• päänsärky
• ripuli
• pikkupilkkuinen ihottuma
Ensioireiden jälkeen tartunta on tyypillisesti vuosia oireeton. Pitkälle edetessään HI-virus aiheuttaa kuumeilua ja laihtumista. Tartunta altistaa tyypillisesti monille kroonisille sairauksille. Tyypillisiä sairauksia ovat muun muassa sydän- ja verisuonitaudit sekä maksasairaudet. Tartunta pitää kehossa yllä jatkuvaa tulehdustilaa.
Testaaminen
Testit alkavat todeta viruksen jo 2–3 viikkoa tartunnasta. Valtaosa tartunnoista voidaan todeta kuuden viikon kuluessa. Jos tulos on tuolloin negatiivinen, lopullinen poissulku saadaan kolmen kuukauden päästä tartunnalle altistumisesta. HIV-testi otetaan tavallisesti verinäytteenä kyynärtaipeesta.
Vaikka testi on lähes sataprosenttisen tarkka, positiivisesta näytteestä tehdään vielä varmistustesti eli immunoblot-testi. Ihosairaalaan voit tulla HIV testiin ilman lähetettä tai ajanvarausta.
