Nykyään keloidien hoitoon on olemassa hyväksi todettuja vaihtoehtoja. Esimerkiksi kortisonipistoksilla, kryohoidolla, näiden yhdistelmällä tai painehoidoilla saadaan vaivaava arpi usein rauhoittumaan.
Tarkkaa syytä keloidien muodostumiselle ei tiedetä, eikä niiden kasvua pystytä täysin ennustamaan. Perintötekijät, ihotyyppi ja ihonväri on liitetty keloidien muodostumiseen. Keloidityyppistä arpikudoksen liikakasvua voi kuitenkin periaatteessa ilmaantua kenelle tahansa; tapaturmaisesti saatuihin haavoihin, leikkausarpiin, vanhoihin arpiin, lävistyksiin tai jopa finnin tai muun pienenkin ihorikkouman seurauksena, yleensä ylävartaloon, rintakehän alueelle, yläselkään, kaulalle tai olkapäihin. Myös korvalehdet ovat keloideille alttiit. Alavartalossa esiintyvyys on harvinaisempaa. Epätyypillisesti käyttäytyvä arpi on hyvä tunnistaa ajoissa:
– Puhutaan sekä hypertrofisista että keloidin määritelmät täyttävistä arvista. Lievemmät tapaukset eli hypertrofiset arvet pysähtyvät ja rauhoittuvat ajan myötä. Arpi vaalenee ja madaltuu. Keloidiarvet sen sijaan voivat jatkaa kasvua jopa vuosikausia ja ovat usein kipeitä tai kutisevia, kertoo Ihosairaalan ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Liisa-Lotta Kiiski.
Eniten käytetty hoitotapa keloideihin on kortisoni-injektio. Kortisonia pistetään arpikudokseen. Näin saadaan yleensä liikakasvu pysähtymään, arpi madaltumaan ja rauhoitettua arvessa esiintyvää kutinaa ja kipua. Tarvittaessa kortisoni-injektioita annetaan useita kertoja esimerkiksi kuukauden välein. Joskus yksi pistos auttaa jo riittävästi varsinkin pienten keloidien ollessa kyseessä.
Kryo- eli jäädytyshoito voidaan yhdistää kortisonipistoshoitoon varsinkin paksujen keloidien kohdalla. Arpikudoksen massaa saadaan näin pienennettyä. Tärkeä hoito muiden hoitojen rinnalle on myös painehoito, jossa iholla käytetään pitkiäkin aikoja silikonilevyä tai haavateippiä arven kasvua estämään. Painehoitoa jatketaan kuukausia, joskus jopa vuosia.
– Korvalehdet ovat keloideille herkkä alue. Välillä esiintyy tapauksia, joissa korvalehden lävistyksen kohdalle alkaa muodostaa keloidia. Esimerkiksi tällöin voidaan käyttää painehoitoa: klipsikorvakorua muistuttavan painenapin avulla pidetään arpikudoksen kasvu kurissa, kertoo Kiiski.
Keloideilla on taipumus uusiutua. Niitä ei yleensä kannata leikata pois, koska silloin seurauksena on yleensä entistä laajempi keloidiarpi. Joskus erityistapauksissa vaihtoehtona voi olla leikkaushoito sädehoitoon tai kortisonipistoksiin yhdistettynä. Korvalehdistä taas saatetaan joskus poistaa keloidi hiilidioksidilaserhoidolla ja jatkaa sen jälkeen painenappihoitoa keloidin uusiutumisen estoon.
– Keloididiagnoosi on yleensä aika nopeasti lääkärin vastaanotolla todettu. Silloin ensimmäinen pistos kortisonia voidaan antaa jo samalla kertaa. Liikakasvavien arpien kanssa ei kannata viivytellä, sillä mitä varhaisemmassa vaiheessa hoito aloitetaan, sitä parempi esteettinen lopputulos saavutetaan, Kiiski muistuttaa.
Varaa aika ihotautilääkärin vastaanotolle>
