Silikonirintoja, rasvaimuja ja kasvojenkohotuksia? Toki, mutta suurimmaksi osaksi jotain aivan muuta. Plastiikkakirurgia assosioituu monen mielessä rikkaisiin ja turhamaisiin, vaikka vastaanotolta hakevat apua aivan tavalliset ihmiset aivan tavallisiin vaivoihin.
Varaa aika maksuttomaan plastiikkakirurgian konsultaatioon >
Sana ’plastiikkakirurgia’ herättää monessa epäluuloja ja tuo automaattisesti mieleen silikonirinnat ja täytetyt huulet. Kysyimme plastiikkakirurgi Kai Lassilalta viidestä hänen erikoisalaansa liittyvistä ennakkokäsityksestä ja siitä, miten ne vastaavat todellisuutta.
1. “Plastiikkakirurgia = silikonirinnat”
”Ei pidä paikkaansa. Mielikuva on peräisin amerikkalaisesta populaarikulttuurista, jossa operoidun näköisiä ihmisiä on esillä paljon. Toki myös vartalon muotoilu kuuluu plastiikkakirurgiaan, mutta se on todella paljon ja oikeastaan suurimmaksi osaksi muutakin”, Lassila kertoo.
Lassilan mukaan plastiikkakirurgiaan kuuluvat kaikki kehon ja ihon ulkonäköön liittyvät hoidot ja toimenpiteet.
”Usein hoidon kohteena ovat ikääntymisen aiheuttamat muutokset, onnettomuuksista aiheutuneet arvet tai sairauden jättämät jäljet iholla. Etenkin Suomessa suuri osa plastiikkakirurgiasta on luonteeltaan korjaavaa, ei niinkään ulkonäön parantamiseen tähtäävää”, hän kertoo.
2. “Plastiikkakirurgia on vain naisille”
”Väärin on tämäkin. Plastiikkakirurgi hoitaa kaiken ikäisiä, kokoisia ja näköisiä ihmisiä. Onnettomuuksia ja arpia tulee kaikille, ja esimerkiksi yläluomileikkaukset ovat yleisiä miehillä. On totta, että joissakin hoidoissa, kuten pistoshoidoissa, naisten osuus on miehiä suurempi. On kuitenkin täysin yksilöllistä, miten ihminen kokee oman ulkonäkönsä ja hoidon tarpeen, eikä se katso ikää tai sukupuolta”, Lassila kertoo.
3. “Plastiikkakirurgia ei ole sairaudenhoitoa”
”Tämäkään ei pidä paikkaansa. Plastiikkakirurgia on usein sairaudenhoitoa, jolloin siitä saa myös Kela-korvauksen. Plastiikkakirurgit työskentelevät osana moniammatillisia tiimejä yliopistollisissa sairaaloissa ja vastaavat sairauden aiheuttamien esteettisten haittojen hoidosta, mikä on tärkeä osa potilaan paranemista”, Lassila kertoo.
Moni toimenpide voi tapauskohtaisesti joko olla tai olla olematta sairaudenhoitoa. Yksi esimerkki tällaisesta tilanteesta on yläluomileikkaukset eli blepharoplastiat, joilla korjataan raskaita ja roikkuvia yläluomia.
”Yläluomileikkaus on sairaudenhoitoa, mikäli luomessa on niin paljon ihoylimäärää, että se haittaa näkökenttää. Kela on määrittänyt tietyt rajat tällekin. Blepharoplastioita tehdään paljon myös vaikka kyseessä ei virallisesti sairaudenhoito olisikaan. Potilaan kokemus yläluomen aiheuttamasta haitasta voi silti olla merkittävä”, Lassila selventää.
4. “Plastiikkakirurgia ei jätä arpia”
”On yllättävän yleistä, että luullaan plastiikkakirurgin olevan taikuri, joka korjaa ihon ilman arpia. Todellisuudessa jokainen toimenpide jättää arven ja sen vuoksi niiden kannattavuus ja riskit arvioidaan potilaan kanssa ensimmäisen vastaanottokäynnin yhteydessä”, Lassila kertoo ja jatkaa, että arpien näkyvyys pyritään tietenkin minimoimaan ja tulokset ovat usein hyviä.
”Viillot pyritään tekemään mahdollisimmat siististi ja ihojuonteiden myötäisesti, jolloin ne parantuvat paremmin ja arvesta ei tule niin näkyvä. Arpikorjauksissa arpea voidaan joko hioa laserilla tai sitten arven suuntaa usein muutetaan leikaten plastioilla, jotta se ei erotu niin voimakkaasti”, Lassila selittää.
Arven minimointi on osa plastiikkakirurgin ammattitaitoa. Lassila listaakin useita toimenpiteitä, joilla näkyvän arven muodostumista voidaan ehkäistä:
“Haavan verisuonet poltetaan kiinni verenpurkaumien välttämiseksi ja ommellessa voidaan käyttää tuplaompeleita. Ensin haava ommellaan kiinni sulavilla ompeleilla ihon sisäpuolelta ja ihon pintaan tehdään toiset ompeleet yhdistämään ihon reunat siististi. Niihin käytetään mahdollisimman ohuita lankoja parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Jälkihoito on myös tärkeää ja haavateippien käyttö vielä ompeleiden poiston jälkeenkin edistää ihon reunojen parantumista ja vähentää arven kohoumaa”, hän kertoo.
5. “Plastiikkakirurgiaan on varaa vain rikkailla”
”Tämäkään ei varsinaisesti pidä paikkaansa, vaan hoidot ovat aivan tavallisen palkansaajan ulottuvissa. Hoidot eivät ole erityisen kalliita verrattuna muuhun erikoissairaanhoitoon. Plastiikkakirurgin vastaanotolla käy aivan tavallisia ihmisiä, jotka etsivät apua elämää häiritseviin esteettisiin haittoihin. Tällaisia voivat olla vaikkapa onnettomuuden seurauksena syntynyt suuri arpi tai raskaat yläluomet, jotka saattavat aiheuttaa väsymystä ja päänsärkyä ja pahimmillaan rajoittavat näkökenttää”, Lassila kertoo.
Ihosairaalan esteettinen klinikka ja plastiikkakirurgin vastaanotto palvelevat kaikissa ulkonäköön liittyvissä kysymyksissä, olipa kyseessä sairauden aiheuttama haitta tai puhtaasti esteettinen toimenpide.
Varaa aika maksuttomaan plastiikkakirurgian konsultaatioon >
