Jo varhain keväästä alkaen monen oloa vaikeuttaa ulkoilmassa väijyvä siitepöly. Siitepölyallergia on kausiluonteinen riesa, jonka kanssa ei kuitenkaan tarvitse sinnitellä hoidotta.
Siitepölykausi on paraikaa käynnissä Suomessa. Etelä-Suomessa lepän kukintakausi on jo väistynyt ja koivun kukinta alkamassa. Suomalaisilla se on yleisin siitepölyoireiden aiheuttaja. Monet reagoivat laajemmin lehtipuiden siitepölylle niin, että oireita voi ilmaantua jo lepästä tai pähkinäpensaasta, jolloin oireet saattavat alkaa jo helmikuussa tai maaliskuussa.
Jos allergiaa ilmenee myös heinille, alkaa niistä johtuva oireilu juhannuksen kukintakauden tienoilla ja kestää loppukesään. Elokuussa oireita aiheuttaa vielä pujo. Useasta allergiasta kärsivälle siitepölykausi on pitkä ja yleisvointia heikentävä ajanjakso, ja oireita voi esiintyä puolikin vuotta.
Varaa aika allergiatesteihin ilman lähetettä >
Siitepölyallergioita ei siis kannata kuitata pelkkänä kiusallisena ohimenevänä vaivana, kertoo Ihosairaalan keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Paula Pallasaho. Kun asiakas tulee vastaanotolle, lähdetään ensin liikkeelle oireista ja kartoittamaan mahdollisia allergian aiheuttajia.
– Ensin arvioidaan, onko tyypillisiä allergisen nuhan oireita: nenän tukkoisuutta, vetistä, kirkasta limaneritystä, aivastelua; tai silmäoireita kuten punoitusta, vetistystä ja kutinaa. Ovatko oireet toistuvia ja millä aikavälillä niitä on esiintynyt?
Kokonaiskuvaa täydentää tieto siitä, onko oireisiin jo kokeiltu allergialääkettä ja niistä saatu helpotusta. Kun vielä on suljettu pois mahdolliset muut oireilun syyt, kuten esimerkiksi tulehdukset, voidaan oireiden aiheuttajia selvittää allergiatestein.
– Kun tiedetään, mikä allergia aiheuttaa oireet, voidaan säätää lääkitys tiettyyn ajankohtaan tai lääkityksen vahvuus sesongin mukaan. Usein antihistamiini riittää, mutta tarvittaessa nenäsuihke ja silmätipat täydentävät hoitoa, Pallasaho kertoo.
Yhtenä vaihtoehtona on siedätyshoito. Sen edellytys on, että allergia on varmistettu allergiatestein ja potilas on motivoitunut kolmen vuoden hoitoon. Jos henkilöllä on astmaa, täytyy varmistaa, että sairaus on tasapainossa ennen kuin siedätyshoitoa voidaan harkita. Vaikka astmaa ei olisikaan, on keuhkojen toiminta joka tapauksessa tarkistettava.
– Nykyään siitepölyallergian siedätykseen on olemassa käteviä tablettihoitoja vanhan pistossiedätyksen sijaan. Kyse ei ole oireiden hoitamisesta, vaan syynmukaisesta hoidosta. Allergian perusmekanismeihin vaikuttamalla lisätään ihmisen omaa sietokykyä. Allergiaoireet lievenevät ja allergialääkityksen tarve vähenee, Pallasaho sanoo.
Varaa aika allergiatesteihin ilman lähetettä >
