Ihosyövät etenevät eri tahtiin

Kuinka nopeasti ihosyövät etenevät?

Luomien ja ihon tarkkailusta puhutaan paljon, mutta kuinka usein luomet olisi syytä tarkistuttaa ja kuinka nopeasti ihosyöpä voi pahimmillaan edetä? 

Valtaosa ihosyövistä kasvaa suhteellisen hitaasti. Silti paras neuvo luomitarkastukseen hakeutumiseen on tehdä se heti kun huomaa ihollaan jotain erikoista tai jokin luomi alkaa oireilla. 

Eri syövät kehittyvät eri vauhdilla ja kaikkien kohdalla pätee sama logiikka: mitä varhaisemmassa vaiheessa syöpä havaitaan, sitä helpommin ja kevyemmin se on hoidettavissa. Parhaimmillaan kyse on pienestä luomenpoistosta riittävällä marginaalilla. 

Ihosyövistä yleisin etenee hitaasti

Tyvisolusyöpä eli basaliooma on ihosyövistä yleisin ja niitä todetaan Suomessa vuosittain yli 8500. Se kehittyy yleensä hitaasti alueille, jotka ovat altistuneet auringon UV-säteilylle ja tavallisimmat paikat ovatkin kasvot, päälaki, korvat, ylävartalo ja kämmenselät. 

Ilmenemismuotoja on monenlaisia basaliooman tyypistä riippuen, mutta useimmiten se alkaa oireettomana punertavana kyhmynä tyyppialueilla. Tyvisolusyöpä lähettää harvoin etäpesäkkeitä, mutta hoitamattomana se kasvaa ja aiheuttaa ongelmia. 

Tyvisolusyövät hoidetaan yleensä leikkaamalla ja laajemmat alueet voivat vaatia ihosiirteen tai kielekkeen. Pinnallisia basalioomia voidaan hoitaa myös veitsettömästi esimerkiksi jäädyttämällä tai fotodynaamisella terapialla (PDT), joka vaikuttaa kohdistetusti muuttuneisiin soluihin. 

Okasolusyöpä voi kasvaa nopeasti

Okasolusyöpä on ihon sarveissolujen pahanlaatuinen kasvain, joka voi edetä nopeastikin. Okasolusyöpä voi ilmaantua tyhjästä jopa viikoissa ja näyttää hyvinkin harmittomalta, ihon väriseltä tai hieman punertavalta ihomuutokselta. Tyypillisin okasolusyöpäkasvain on patti, joka kasvaa iholle nopeasti, mutta se voi myös olla pelkkä haava, joka ei parane, tai syylämäinen, karstainen tai ihottumamainen muutos. 

Suurin osa okasolusyövistä rajoittuu ihoon, jolloin ennuste on hyvä ja hoidoksi riittää usein leikkaus. Hoitamattomana se voi kuitenkin lähettää etäpesäkkeitä lähialueen imusolmukkeisiin ja siten aiheuttaa ongelmia. Mitä aiemmin tauti havaitaan, sitä parempi ennuste on. Vakavimmillaan tauti johtaa kuolemaan melanooman tapaan. Okasolusyöpä on kuitenkin melanoomaa yleisempi ja tapauksia todetaan vuosittain noin 1700. 

Aurinkokeratoosi on okasolusyövän esiaste

Okasolusyöpä kehittyy elinikäisen UV-altistuksen seurauksena ja sitä edeltävät usein esiastetason ihomuutokset, aurinkokeratoosit (myös aktiininen keratoosi, solaarikeratoosi). Aurinkokeratoosi on karhea, ihottuman kaltainen ihomuutos tai rusehtava laikku iholla. Niitä ilmaantuu yleensä alueille, jotka ovat alttiina auringolle ja hoitamattomina ne voivat kehittyä okasolusyöväksi. 

Aurinkokeratoosin tunnistaminen kotona voi olla hankalaa, mutta mikäli karhea muutos ihossa ei parane kortisonilla, voi kyseessä olla aurinkokeratoosi, joka on syytä tarkastaa. Aurinkokeratoosit yleistyvät vanhetessa ja niitä voi esiintyä jo 40 ikävuodesta eteenpäin. 

Esiasteet hoidetaan ihotautilääkärin toimesta esimerkiksi nestetyppijäädytyksellä tai fotodynaamisella terapialla, jossa vaikutus kohdentuu muuttuneisiin soluihin. 

Hämäävän hitaasta aggressiiviseen – melanoomia on monenlaisia

Melanooma on yleisistä ihosyövistä vakavin ja se käyttäytyy tyypistä riippuen hyvinkin eri tavoin. Melanooma voi kasvaa hämäävän hitaasti, kasvoilla jopa vuosikausia. Muutoksen hitaus ei kuitenkaan ole tae hyvänlaatuisuudesta, vaan jollakin hetkellä syöpä voi lähteä etenemään syvemmälle kudokseen, eikä pysy enää pinnallisena. 

Pahimmillaan melanooma voi olla hyvinkin aggressiivinen ja esimerkiksi nodulaarisen melanooman tapauksessa ohjeistus on hakeutua hoitoon viipymättä, sillä se etenee nopeasti lähettäen etäpesäkkeitä uusille alueille. Melanooma on aina hoidettava mahdollisimman pikaisesti. 

Melanooma on ihon pigmenttisolujen eli melanosyyttien syöpä, mistä se on saanut myös nimensä. Päätyyppejä on neljä: lentigo maligna melanooma, pinnallisesti leviävä melanooma, nodulaarinen melanooma ja akraalinen melanooma. 

Melanooma on länsimaissa nopeimmin yleistyvä ihosyöpä ja siihen sairastuu vuosittain yli 1400 suomalaista. Tyypillisesti melanooma näyttäytyy luomen oireiluna, epätarkkarajaisuuten tai kasvamisena. Jokaisesta tyypistä on myös vaaleita, ihottuman kaltaisia ilmenemismuotoja, minkä vuoksi kaikki muutokset on hyvä tutkituttaa. 

Melanooman riskitekijöitä ovat mm. perinnöllisyys, runsasluomisuus, runsas aurinkoaltistus sekä aiemmin sairastettu ihosyöpä. Melanoomapotilaille tehdäänkin hoidon jälkeen säännöllistä luomien seurantaa, jotta mahdolliset uudet muutokset huomataan varhain. 

Sarkooma on iholla näkyvistä syövistä vakavin

Sarkooma on yleisnimitys tukikudossyöville ja ne jaetaan karkeasti luu- ja pehmytkudossarkoomiin. Pehmytkudossarkoomat voivat kasvaa esimerkiksi lihas- tai rasvakudoksessa, jolloin syöpä voi oirehtia iholla näkyvänä pattina. Ilman syytä kehoon ilmaantuvat patit onkin syytä tutkia aina. 

Sarkooma voi olla hyvin arvaamaton ja edetä nopeastikin. Siksi ne pyritään poistamaan mahdollisimman pian diagnoosin jälkeen ja hoitoa täydennetään tarvittaessa sytostaatti- tai sädehoidolla. Sarkooman toipumisennuste on viime vuosina parantunut ja viiden vuoden kuluttua diagnoosista noin 50-60 % potilaista on elossa. 

Sarkooma on onneksi harvinainen syöpäsairaus. Kaikista syövistä niiden osuus on Suomessa noin prosentin luokkaa: pehmytkudossarkoomia diagnosoidaan vuosittain n. 200, luusarkoomia n. 50 ja kohtusarkoomia n. 30 tapausta. 

 

Tilastojen lähteet: Syöpärekisteri

Samankaltaisia artikkeleita