Aftoja ilmaantuu silloin tällöin itse kullekin, mutta mistä ne johtuvat ja voivatko ne kertoa suuremmista terveysongelmista? Ja kenen puoleen kääntyä aftaongelmien kanssa?
Varaa aika ihotautilääkärille >
Aftat luetaan suun limakalvosairauksiin ja ne kuuluvat ihotautilääkärien erikoisalaan muiden limakalvosairauksien, kuten sukupuolitautien ohella. Mutta mitä aftat oikeastaan ovat ja miten ne syntyvät?
“Aftat ovat useimmiten suun, mutta joskus myös sukuelinalueen limakalvoille syntyviä kipeitä, tarkkareunaisia, useimmiten alle 0,5 cm suuruisia haavaumia.Niitä esiintyy suurella osalla ihmisistä silloin tällöin ja tavallisimmin ne ovat idiopaattisia eli niille ei löydy varsinaista taustasyytä”, vastaa ihotautien erikoislääkäri Pauliina Nuutinen.
“Toisilla potilailla erilaiset limakalvotraumat voivat laukaista aftojen synnyn: kieleen tai poskeen puraisu tai hammasharjalla tökkäys voivat aiheuttaa pienen limakalvovaurion, johon sitten syntyy afta”, Nuutinen lisää.
Joskus aftojen taustalla on vakavampia sairauksia
Nuutisen mukaan aftat ovat useimmiten hyvänlaatuinen oire, mutta joskus tilanne voi olla toinen; aftat voivat kieliä myös isommista terveysongelmista.
“Tavallisimmin aftoja esiintyy esimerkiksi keliakiapotilailla sekä tulehduksellisten suolistosairauksien kuten Crohnin taudin ja ulseratiivisen koliitin yhteydessä. Joskus ne saattavat liittyä myös B12-vitamiinin, foolihapon tai raudan puutteeseen. Joskus myös HIV-infektio tai immunosuppressiivinen eli elimistön puolustusmekanismia heikentävä lääkitys saattaa altistaa aftoille”, Nuutinen kertoo.
“Useinkaan aftat eivät tosin ole ainoa oire, vaan niitä ilmenee muiden oireiden ohella”, hän lisää.
Milloin aftoista kannattaa huolestua?
Nuutisen mukaan aftat paranevat yleensä itsekseen 1-2 viikossa. Jos aftat ovat normaalin kokoisia ja suun alueella, ei niistä tarvitse huolestua. Isojen ja erityisen kipeiden aftojen tapauksessa lääkärikäynti voi olla paikallaan.
“Jos aftat ovat halkaisijaltaan yli puoli senttiä, eivätkä tunnu parantuvan, niin silloin kannattaa hakeutua ihotautilääkärin vastaanotolle. Myös jos aftoja esiintyy sukuelinalueella, niin lääkärikäynti on paikallaan. Nämä ovat harvinaisempia ja lääkärin kanssa lähdetään poissulkemaan mahdollisia syitä aftojen synnylle”, Nuutinen selventää.
Hoitona itsehoitovalmisteet tai kortisoni
Aftoja voi ensi vaiheessa hoitaa itse. Nuutinen mainitsee hoitokeinona esimerkiksi apteekista ilman reseptiä saatavat kortisonitabletit.
“Tabletti asetetaan aftan päälle, johon se liukenee pikkuhiljaa. Muutenkin paikallinen kortisonihoito on yleisin aftoihin käytettävä keino. Vaikeammissa tapauksissa lääkäri voi määrätä myös suun kautta otettavia kortisonivalmisteita tai muita sisäisiä lääkkeitä. Monesti näkee suositeltavan desinfiointia, mutta sen ei ole osoitettu nopeuttavan aftojen paranemista. Suuvesillä purskuttelu voi kuitenkin ehkäistä tulehduksia, joten siinä mielessä siitäkin on hyötyä”, Nuutinen toteaa.
Ihosairaalan asiantuntijoilta löytyy apu myös aftoihin ja muihin limakalvojen ongelmiin.
