PrEP-hoito ehkäisee HIV-tartuntoja tehokkaasti

PrEP-hoito ehkäisee HIV-tartuntoja tehokkaasti

PrEP-hoito on HIV:n ennaltaehkäisyyn tarkoitettu lääkehoito. Se on tarkoitettu ihmisille, joilla on tavanomaista korkeampi riski saada HIV-tartunta.
Varaa aika PrEP-hoidon konsultaatioon >

 

PrEP-hoito on lyhenne sanoista Pre-Exposure Prophylaxis, mikä tarkoittaa ennen tartuntaa tapahtuvaa ennaltaehkäisevää hoitoa. Lääkkeenä käytetään viruslääkettä, jonka alkuperäinen kauppanimi on Truvada. Kyseessä on antiretroviraalinen yhdistelmälääke, jossa on kaksi vaikuttavaa ainetta: tenofovir ja emtricitabine.

PrEP-hoitoa on käytetty maailmalla jo useita vuosia

PrEP-hoito on jo ollut käytössä vuosia Yhdysvalloissa ja Euroopan maista esimerkiksi Norjassa, Hollannissa ja Saksassa. Hoito on validoitu globaalisti:

  • PrEP on Maailman terveysjärjestö WHO:n suosittelema hoito
  • Euroopan lääkeviranomaiset ovat myöntäneet tenofovir-emtricitabine-lääkkeelle myyntiluvan HIV:n riskin pienentämiseen. Myyntilupa on voimassa myös Suomessa.
  • Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suhtautuu myönteisesti PrEP:n käyttöön

Mitä hyötyä PrEP-hoidosta on?

PrEP on tutkimuksissa vähentänyt lääkkeen käyttäjän riskiä saada HIV-tartunta yli 90%. PrEP vähentää HIV-tartuntojen määrää myös väestötasolla. PrEP-lääkityksen edellytys on säännöllinen testaus kaikille sukupuolitaudeille eli lääke motivoi säännölliseen testaukseen. PrEP-hoidon on arvioitu olevan kustannustehokasta tai jopa säästävän yhteiskunnan varoja, kun HIV:n hoidon kustannukset vähenevät.

Mitä haittaa PrEP-hoidosta on?

PrEP edellyttää säännöllisen verikoe-seurannan hoidon määränneen lääkärin toimesta, joten potilaan on sitouduttava hoitoon. PrEP ei vähennä riskiä saada muita sukupuolitauteja kuin HIV. PrEP-lääkitystä ei saa käyttää, mikäli potilas on HIV-positiivinen, koska silloin tarvitaan tehokkaampi lääkitys.

PrEP-hoidon tavallisimmat haittavaikutukset potilaalle ovat pahoinvointi, vatsakipu ja päänsärky. Näitä esiintyy noin yhdellä kymmenestä. Haitat ovat yleensä lieviä ja menevät ohi ensimmäisen käyttökuukauden aikana. Yhdellä kahdestasadasta potilaasta nousee veren munuaisarvo, joka tyypillisesti palautuu normaaliksi, kun lääkitys lopetetaan. Luuston mineraalitiheys laskee keskimäärin yhdellä prosentilla potilaista; luuntiheys palautuu lääkityksen loputtua.

Pitääkö PrEP-lääkettä syödä jatkuvasti ja kuinka kauan?

PrEP-lääkitystä voidaan käyttää joko säännöllisesti päivittäin tai joissain tapauksissa harvemmin. Tilanne ja lääkityksen tarve arvioidaan aina yksilöllisesti hoitavan lääkärin kanssa. Lääkitystä käytetään vain niin kauan kun korkean tartunnan riski on olemassa: asia arvioidaan yhdessä lääkettä määrävän lääkärin kanssa säännöllisten seurantakäyntien yhteydessä.

Varaa aika PrEP-hoidon konsultaatioon >

Muita artikkeleitamme

Liikahikoilua voidaan hoitaa botuliinipistoksilla
Liikahikoilu

Mitä on liikahikoilu ja miten sitä hoidetaan?

Liikahikoilu eli hyperhidroosi on lääketieteellinen tila, jossa kehon hikirauhaset tuottavat normaalia enemmän hikeä ilman fyysistä rasitusta tai korkeaa lämpötilaa. Tämä tila voi merkittävästi vaikuttaa elämänlaatuun aiheuttaen sosiaalista ahdistusta ja käytännön ongelmia. Liikahikoilu voi ilmetä yleistyneenä koko kehon hikoiluna tai paikallisesti esimerkiksi kainaloissa, kämmenissä tai jalkapohjissa. Hoitovaihtoehtoja on useita, kuten reseptivapaat ja -lääkkeet, iontoforeesihoidot sekä botuliinitoksiini-injektiot. Liikahikoilu eli hyperhidroosi on tila, jossa ihminen hikoilee huomattavasti enemmän kuin kehon lämmönsäätelyn kannalta olisi tarpeellista. Kyseessä on yleinen vaiva, josta kärsii arviolta 1-3 prosenttia suomalaisista, eli jopa 165 000 ihmistä maassamme. Lääketieteessä liikahikoilu jaetaan kahteen päätyyppiin: primääriseen ja sekundääriseen hyperhidroosiin. Primäärisessä hyperhidroosissa liikahikoilun syytä […]

Lue lisää >>
Ihosairaala