Rusketus on jo kauan ollut ihannoinnin kohde, vaikka sen terveyshaitat tiedetään. Monet pitävät ruskettunutta ihoa hyvinvoivana, terveenä ja pirteämmän näköisenä kuin normaali sävyistä ihoa. Osa on jopa koukussa rusketukseen, mistä käsite rusketusriippuvuus on saanut alkunsa.
Varaa aika luomitarkastukseen >
Rusketusriippuvuus on terveysriski
Ihon tarkoituksellinen ja säännöllinen ruskettaminen lisää huomattavasti terveydellisiä riskejä ihon suhteen. Auringosta saatu UV-säteily on karsinogeenista, mikä voi aiheuttaa liiallisena määränä ihmiselle ihomelanoomaa ja muita syöpiä. Säteily vahingoittaa ihosoluja jo sellaisilla UV-annoksilla, jotka eivät vielä aiheuta ihon palamista.
Vaikka UV-säteilyn tiedetään vaikuttavan ihosyöpien syntyyn, ei siihen reagoida tiedon mukaan. Jos rusketuksen tärkeys menee oman terveyden edelle, voidaan puhua rusketusriippuvuudesta. Riippuvainen ihminen saattaa esimerkiksi lievittää stressiään ruskettamalla ihoaan.
Rusketusriippuvuuteen on tutkitusti myös fysiologinen syy: UV-säteilyn vaikutuksesta ihossa syntyy endorfiineja, mielihyvää tuottavia aineita. Rusketusriippuvuutta voidaan verrata saadun mielihyvän ja mahdollisten vieroitusoireiden vuoksi peli- ja päihderiippuvuuteen. Rusketusriippuvuudesta on tehty kansainvälisiä seulontoja, joiden mukaan osa suomalaisistakin on rusketusriippuvaisia.
Rusketus on ihon puolustuskeino
Auringon UV-säteily aiheuttaa iholla DNA-vaurioita, kun iho yrittää suojautua säteilyltä muodostamalla rusketusta. Rusketus tulisi ymmärtää ihon soluvaurioina, eikä terveen ja hyvinvoivan ihon merkkinä.
Rusketusta eli ihon pigmentin tummumista on kolmea eri tyyppiä, joista yleisesti tavoiteltu on viivästynyt rusketus. Siinä iho saavuttaa tummimman sävynsä vasta 3-5 päivän jälkeen auringossa olosta, mutta rusketus voi pysyä iholla jopa kuukausia. Välitöntä rusketusta on kahdenlaista, joista toisessa ihon pigmentti voi tummua todella nopeasti, mutta se katoaa jo parin tunnin kuluessa. Toinen välittömän rusketuksen muoto muodostuu vahvimman UV-säteilyn aikaan, jolloin se voi näkyä iholla noin vuorokauden ajan.
D-vitamiinin saanti auringonvalosta
Niin sanotut rusketuksen harrastajat mainitsevat usein auringon säteilyn hyvistä puolista, esimerkiksi auringonotto perustellaan D-vitamiinin “varastointina”. Todellisuudessa kenenkään ei tarvitse ottaa aurinkoa D-vitamiinin saannin vuoksi, sillä jo hetkellisestä auringossa olosta käsivarsien ja kasvojen iho saa muodostettua elimistön tarvitseman määrän D-vitamiinia. Rusketus itse asiassa vaikeuttaa D-vitamiinin muodostamista.
Auringonottoon tulee suhtautua varauksella
On hyvä muistaa, että ruskettuminen tarkoittaa ihon soluvaurioita, ja UV-säteilyltä tulee suojautua, sillä se on merkittävin ihosyöpien riskitekijä. Oman terveyden tulisi aina olla etusijalla ihon ruskettumiseen verrattuna, jotta riippuvuutta rusketukseen ei pääse syntymään. Lisäksi ihoa kannattaa tarkkailla ja muutokset tarkastuttaa asiantuntijalla. Varhainen havaitseminen on ihosyöpien ja ihomuutosten hoitamisessa avainasemassa: mitä aiemmin muutos havaitaan, sitä kevyemmin menetelmin se hoituu.
Varaa aika luomien ja ihomuutosten tarkastukseen >
