Valkojäkälä, lääketieteelliseltä nimeltään lichen sclerosus et atrophicus eli LSA, on tulehduksellinen krooninen ihosairaus, joka voi aiheuttaa huomattavaa epämukavuutta ja vaikutuksia elämänlaatuun. Sairaus ilmenee tyypillisesti sukuelinten alueella ihon ohenemisena ja valkoisina näppyinä tai läiskinä, jotka voivat olla kutisevia ja kirveleviä.
Valkojäkälä on suhteellisen harvinainen, sitä sairastaa vain 0,1–0,3 prosenttia väestöstä. Sairaus on yleisempi naisilla, ja puhkeaa tyypillisesti vaihdevuosien aikana tai niiden jälkeen. Valkojäkälää kuitenkin esiintyy kaikenikäisillä, myös miehillä ja jopa alle kouluikäisillä lapsilla.
Valkojäkälän tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta se saattaa liittyä autoimmuunisairauksiin. Valkojäkälä ei tartu ihmisestä toiseen. Ilman hoitoa valkojäkälä johtaa kudoksen arpeutumiseen, ja sairauteen liittyy myös hieman kohonnut syöpäriski. Lääkärikäynti on siis paikallaan sairauden toteamiseksi ja oireiden hallitsemiseksi, ja seurantakäynneillä on hyvä käydä 1-2 vuoden välein.
Varaa aika ihotautilääkärille >
Valkojäkälä – oireet
Valkojäkälän oireet voivat vaihdella lievästä vaikeaan, ja ilmetä kehon eri alueilla. Valkojäkälä ulkosynnyttimissä on yleisin sairauden esiintymä. Valkojäkälä peniksessä voi arpijuosteen vuoksi johtaa esinahan tiukentumiseen. Sukuelinten lisäksi valkojäkälä ilmenee usein peräaukon ympärillä ja välilihassa. Valkojäkälä iholla on harvinainen, mutta voi ilmaantua esimerkiksi rintojen ja dekolteen alueelle, hartioihin tai pakaroihin.
Yleisimmät valkojäkälän oireet ovat:
- Kutina ja kirvely: Valkojäkälä aiheuttaa usein voimakasta kutinaa ja kirvelyä, erityisesti ulkosynnyttimissä.
- Valkoiset iholaikut: Iholle muodostuu valkoisia, ohuen paperin kaltaisia alueita, jotka voivat muuttua kiiltäväksi ja rypistyneeksi.
- Haavaumat ja arvet: Pidemmällä aikavälillä valkojäkälän aiheuttama ihottuma voi haavautua ja alkaa muodostaa arpikudosta.
- Kipu ja epämukavuus: Kipu yhdynnän aikana; tiukentunut ja kiristävä esinahka.
Valkojäkälän toteaminen
Valkojäkälän diagnoosi tehdään yleensä kliinisten oireiden perusteella, ja se vahvistetaan tarvittaessa koepalan avulla. Lääkäri saattaa ottaa pienen näytteen ihosta mikroskooppi-tutkimusta varten varmistaakseen diagnoosin.
Valkojäkälän hoito
Valkojäkälän hoito keskittyy oireiden lievittämiseen ja taudin etenemisen hidastamiseen. Hoitovaihtoehtoja ovat:
- Kortisonivoiteet: Tehokkaimmat hoidot ovat usein kortisonivoiteita, joita käytetään paikallisesti lievittämään tulehdusta ja kutinaa.
- Immunomodulaattorit: Jos kortisoni ei tehoa, takrolimuusi- tai pimekrolimuusi-voide voi olla hyvä vaihtoehto tai lisä valkojäkälän hoidossa.
- Perusvoiteet: Säännöllinen kosteutus perusvoiteilla auttaa ihon joustavuuden ylläpitämisessä ja lievittää oireita.
- Suun kautta otettavat lääkkeet: Vaikeissa tapauksissa voidaan käyttää suun kautta otettavia lääkkeitä.
- Kirurginen hoito: Jos valkojäkälä aiheuttaa huomattavaa arpeutumista tai muita fyysisiä muutoksia, voidaan harkita kirurgista hoitoa.
On tärkeää hakeutua lääkärin vastaanotolle, jos epäilee valkojäkälää. Varhaisella diagnoosilla ja hoidolla voidaan ehkäistä komplikaatioita ja parantaa elämänlaatua. Vaikka riski okasolusyövän kehittymiselle on pieni, ovat säännölliset lääkärintarkastukset valkojäkälää sairastaville suositeltavia.
