Basaliooma eli tyvisolusyöpä on yleisin kaikista ihosyövistä ja samalla myös yleisin syöpäkasvain. Kyseessä on syöpätyyppi, joka ilmaantuu tyypillisesti ihon valoalueille (auringolle altistuville alueille) ja erityisesti pään alueelle.
Suurin osa basalioomista löydetään iholta jo pienikokoisena. Pienikokoinen, alle kolme senttimetriä halkaisijaltaan olevan tyvisolusyöpä saadaan yleensä leikattua helposti. Yhdellä kolmesta tauti uusiutuu, jolloin potilas joskus itsekin tunnistaa, mistä on kyse.
Ensimmäinen havainto taudista voi kuitenkin naamioitua pitkään harmittomaksi. Tyvisolusyövän aiheuttama ihomuutos voi olla ulkoasultaan pigmentoitunut, haavautunut tai joskus pelkkä ihonvärinen kohouma. Kotona ihomuutoksiin liittyvistä merkeistä kannattaa tarkastella ainakin väriään muuttavia, kasvavia tai vuotavia ihoalueita. Esimerkiksi pyyhkeellä kuivatessa mikään ihoalue ei saisi vuotaa verta. Haavat jotka eivät parane itsestään parissa viikossa tulee tarkistuttaa.
Pelkkä silmämääräinen tarkastelu ei vielä kerro ihomuutoksen luonteesta ja tyvisolusyöpä voi jäädä kantajaltaan pitkään huomiotta. Joskus muutokset eivät ole lainkaan dramaattisia ja niiden kanssa jäädään odottamaan, että oire häviäisi omia aikojaan.
– Tyvisolusyöpä saattaa tulla monelle aivan yllätyksenä. Ihminen voi katsoa itseään peilistä päivittäin ilman, että reagoi pieneen muutokseen kasvoissa. Kyseessä voi olla vain pieni näppy, joka on viattoman näköinen, kertoo ihotautien erikoislääkäri Carl Kyrklund.
Ihotautilääkäri tarkastaa tyvisolusyöpäepäilyn ulkoisten merkkien perusteella ja tarvittaessa dermatoskoopilla. Sen jälkeen otetaan koepala, yleensä ensivastaanoton yhteydessä. Koepala on tyvisolusyövän diagnosoinnissa oleellinen, koska se vaikuttaa tuleviin hoitomuotoihin.
– Yleensä tyvisolusyöpä on hyvin tunnistettu jo koepalaa otettaessa. Koepala kuitenkin antaa tärkeää tietoa syövän kasvutavasta ja auttaa hoitomenetelmän valitsemisessa, sanoo Kyrklund.
Kasvaimen pinnallisuus tai tarkkarajaisuus ovat tekijöitä, joiden perusteella hoitovalikoima rajautuu. Epätarkkarajainen kasvain vaatii isomman turvamarginaalin, kun kudosta poistetaan. Esimerkiksi nenä on tälle syöpätyypille tyypillinen ilmaantumispaikka ja nenäalueella tyvisolusyövälle on tietty kirurginen hoitometodinsa. Kasvaimen kasvutapa on tärkeää selvittää, sillä se merkitsee paljon turvamarginaaleissa alueilla, joissa kudoksen poisto näkyy selvemmin.
Pigmentoitunut tyvisolusyöpä voi näyttää melanoomalta ja muutkin aiheuttajat on suljettava pois: joskus myös hyvälaatuiset ihomuutokset voivat näyttää tyvisolusyövältä. Esimerkiksi talirauhasten liikakasvu tai intradermaaliluomi voivat aiheuttaa sekaannuksen. Tarkka diagnostiikka on tärkeä, jotta hyvälaatuisen löydöksen vuoksi ei poisteta kudosta tarpeettomasti.
Vaikka syöpätyypeistä basaliooma on löydöksenä harmittomin – se ei lähetä etäpesäkkeitä – tulee ihomuutos aina tutkia ja hoitaa asianmukaisesti.
– Vaikka basaliooma ei leviä, se on kuitenkin syöpä, ja siihen kuuluu suhtautua vakavasti. Tämäkin syöpä käyttäytyy siten aggressiivisesti, että se leviää paikallisesti ja kudoksesta riippumatta pureutuu jopa luun, lihaksen ja sidekudoksen läpi. Se on syöpä ja vaatii aktiivista hoitoa, Kyrklund muistuttaa.
