Suonikohjujen hoidossa ei ole yhtä oikeaa menetelmää. Valinta riippuu siitä, mikä suoni vuotaa, kuinka paksu ja mutkainen se on ja missä se sijaitsee. Myös potilaan omat toiveet vaikuttavat. Tässä kirjoituksessa verrataan lämpöhoitoa, vaahtoruiskutusta, mekanokemiallista sulkua ja avokirurgiaa: mihin kukin menetelmä sopii ja missä sen rajat ovat.
Hoitovalinnan keskeiset periaatteet
- Suoran, vuotavan päärungon ensisijainen hoito on lämpöhoito (laser tai radiotaajuus). Kansainväliset hoitosuositukset pitävät sitä perinteistä leikkausta parempana vaihtoehtona.
- Vaahtoruiskutus on joustava ja edullinen, mutta uusiutumisriski on suurempi, kun sillä hoidetaan suurta päärunkoa.
- Menetelmiä yhdistetään usein: päärunko suljetaan yhdellä menetelmällä ja sivuhaarat toisella.
- Valinta perustuu suonten ultraäänitutkimukseen, ei yleiseen nyrkkisääntöön.
Mihin suonikohjujen hoidolla pyritään?
Hoidolla pyritään sulkemaan tai poistamaan vuotava pinnallinen suoni, jotta paine jalan muissa suonissa laskee ja oireet helpottavat. Suoni voidaan tuhota lämmöllä, kemiallisesti tai mekaanisesti. Terve verenkierto jatkuu jäljelle jäävien suonten kautta.
Hoito ei poista taipumusta suonikohjuihin, joten uusia kohjuja voi ilmaantua ajan myötä. Käytännössä uusiutuminen ei siis aina tarkoita, että aiempi hoito olisi epäonnistunut.
Suonikohjujen hoitomenetelmät lyhyesti
Lämpöhoito: laser ja radiotaajuus
Suoneen viedään ultraäänen ohjauksessa ohut kuitu tai katetri, joka kuumentaa suonen seinämää. Seinämä vaurioituu, tulehtuu ja arpeutuu, ja suoni sulkeutuu pysyvästi. Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa. Lisäksi suonta ympäröivään kudokseen annetaan nk. tumesenssipuudute, eli suuri määrä laimeaa puudutusainetta. Laserissa käytetään tyypillisesti 1470 nm:n aallonpituutta. Menetelmä sopii erityisen hyvin suoriin päärunkoihin.
Vaahtoruiskutus (skleroterapia)
Suoneen ruiskutetaan ilmaan sekoitettua sulkevaa vaahtoa, joka ärsyttää seinämää ja saa suonen painumaan kasaan. Puudutusta ei tarvita. Menetelmä sopii hyvin sivuhaaroihin sekä kapeisiin ja mutkaisiin suoniin. Päärungon hoidossa uusiutumisriski on suurempi.
Mekanokemiallinen sulku
Menetelmä yhdistää suonen seinämän mekaanisen ärsytyksen ja sulkevan aineen. Se on lämmötön eikä vaadi tumesenssipuudutusta. Tutkimusnäyttö on lupaavaa, mutta suonen sulkeutumistulos on joissakin vertailuissa jäänyt lämpöhoitoa heikommaksi.
Avokirurgia
Perinteisessä menetelmässä suoni poistetaan pienten viiltojen kautta (koukkuflebektomia) tai päärunko vedetään ulos (strippaus, nykyään harvinaista). Leikkaus onnistuu usein paikallispuudutuksessa, mutta päärungon poistossa tarvitaan laajempi puudutus. Pitkäaikaistulos vastaa lämpöhoitoa. Toipuminen on kuitenkin tavallisesti raskaampaa, ja haavaongelmia esiintyy useammin.
Käytännössä menetelmät eivät kilpaile keskenään samassa suonessa. Ne soveltuvat eri suonityypeille.
Miten suonikohjujen hoitomenetelmät eroavat toisistaan?
Menetelmät eroavat eniten siinä, millaiseen suoneen ne sopivat, tarvitaanko puudutusta ja kuinka kestävä tulos on.
| Menetelmä | Miten | Puudutus | Sopii parhaiten | Sulkeutuminen / kesto |
|---|---|---|---|---|
| Laser / radiotaajuus | Lämpö tuhoaa seinämän | Paikallispuudutus + tumesenssi | Suora päärunko | Erittäin hyvä, pitkäkestoinen |
| Vaahtoruiskutus | Vaahto sulkee suonen | Ei puudutusta | Sivuhaarat, ohuet ja mutkaiset suonet | Hyvä; päärungossa uusii herkemmin |
| Mekanokemiallinen | Mekaaninen ärsytys + aine | Ei tumesenssia | Valikoidut päärungot | Lupaava, vaihteleva |
| Avokirurgia | Suoni poistetaan | Paikallis- / laajempi puudutus | Suuret sivukohjut, valikoidut tapaukset | Yhtä hyvä pitkällä aikavälillä |
Kipu ja toipuminen. Suonensisäisten menetelmien jälkeen ompeleita ei yleensä tarvita ja liikkeelle pääsee heti. Lämmötön mekanokemiallinen menetelmä välttää useat puudutuspistokset, mikä vähentää toimenpiteenaikaista epämukavuutta. Komplikaatiot ovat harvinaisia: noin 1 % suonensisäisen toimenpiteen, 6 % vaahtoruiskutuksen ja 7 % avoleikkauksen jälkeen. Avoleikkauksen jälkeen haavaongelmat ja pidempi toipuminen ovat tavallisempia kuin suonensisäisten menetelmien jälkeen.
Miten ihon pinnan ohuita pikkusuonia hoidetaan?
Kaikkein hienoimpia ihonpinnan suonia eli punaisia ja sinisiä kiemuroita ei suljeta suonen sisään vietävällä laserilla, vaan tavallisesti vaahtoruiskutuksella. Mahdolliset syöttävät suuremmat suonet on hoidettava ensin, muuten pikkusuonet palaavat nopeasti. Aihetta käsitellään tarkemmin artikkelissa Ohuet suonet jaloissa.
Miten suonikohjujen hoitomenetelmä valitaan käytännössä?
Valinta seuraa suonten ultraäänitutkimuksen löydöstä. Tutkimuksessa, jota kutsutaan myös kaksoisultraääneksi, nähdään suonten rakenne ja veren virtaussuunta. Karkeana nyrkkisääntönä:
- Suora, vuotava päärunko: lämpöhoito.
- Sivuhaarat ja mutkaiset suonet: vaahtoruiskutus, usein päärunkohoidon lisänä.
- Ohuet ihonpinnan pikkusuonet: vaahtoruiskutus.
Usein paras tulos syntyy menetelmiä yhdistämällä. Päärunko suljetaan yhdellä tekniikalla ja sivuhaarat viimeistellään toisella. Siksi hoitosuunnitelma tehdään koko jalan ultraäänilöydöksen perusteella.
Sopiva hoitomenetelmä selviää vasta, kun tiedetään, mitkä suonet vuotavat. Ihosairaalassa ultraäänitutkimus ja hoitosuunnitelma tehdään samalla käynnillä.
Varaa aika verisuonikirurgin vastaanotolle >
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on paras hoito suonikohjuihin?
Yhtä parasta menetelmää ei ole. Suorassa vuotavassa päärungossa lämpöhoito antaa tavallisesti kestävimmän tuloksen, sivuhaaroissa vaahtoruiskutus on joustava ja ohuet pikkusuonet hoidetaan yleensä vaahtoruiskutuksella. Valinta tehdään ultraäänitutkimuksen perusteella.
Vaatiiko suonikohjujen hoito nukutuksen?
Ei tavallisesti. Suonensisäiset menetelmät ja useimmat leikkaukset tehdään paikallispuudutuksessa, ja liikkeelle pääsee heti. Vain päärungon poisto voi joskus vaatia laajemman puudutuksen.
Uusiutuvatko suonikohjut hoidon jälkeen?
Hoidettu suoni pysyy yleensä suljettuna, mutta taipumus uusiin suonikohjuihin säilyy. Vaahtoruiskutuksen jälkeen uusiutumisriski on suurin, erityisesti jos sillä on hoidettu suurta päärunkoa. Lämpöhoidon ja leikkauksen pitkäaikaistulokset vastaavat toisiaan.
Tarvitaanko hoidon jälkeen tukisukkia?
Tukisukkaa pidetään tavallisesti toimenpiteen jälkeen muutamia päiviä. Eurooppalainen hoitosuositus (ESVS 2022) kehottaa harkitsemaan toimenpiteen jälkeistä puristushoitoa, mutta tutkimusnäyttö sen hyödystä on ristiriitaista. Käytäntö sovitetaan yksilöllisesti.
Lähteet
- De Maeseneer MG ym. ESVS 2022 Clinical Practice Guidelines on the Management of Chronic Venous Disease of the Lower Limbs. Eur J Vasc Endovasc Surg 2022.
- Gloviczki P ym. Society for Vascular Surgery / American Venous Forum -hoitosuositukset suonikohjujen ja kroonisen laskimosairauden hoidosta, 2022–2023.
- Laivuori M. Laskimovajaatoiminta – verisuonikirurgian opetusluento, 2023.
