Kun ihonhoidosta tulee itse ongelma – voiko ihonhoitoa tehdä liikaa?

Ihonhoidosta puhutaan somessa enemmän kuin koskaan. Monivaiheiset rutiinit, kuorinnat ja lupaukset ”glow’sta” kiinnostavat yhä nuorempia, ja innostus sinänsä on ymmärrettävää. Mutta liiallinen hoitaminen voi kääntyä itseään vastaan – etenkin nuorella iholla, jonka suojamuuri on jo lähtökohtaisesti herkempi.

Useimmiten ihonhoito tekee iholle hyvää. Mutta voiko sinänsä hyvää asiaa tehdä liikaa? Vastaus on kyllä: liian runsas pesu, useiden aktiivisten ainesosien yhdistäminen ja jatkuva uusien tuotteiden kokeileminen voivat ärsyttää ihoa, heikentää sen suojamuuria ja jopa ylläpitää oireita, joita niillä yritetään hoitaa.

Varaa aika ihotautilääkärille >

Liika pesu ja kuorinta voivat vahingoittaa ihoa

Yksi tavallisimmista virheistä on ajatella, että mitä puhtaampi iho on, sitä paremmin se voi. Todellisuudessa iho tarvitsee myös omia rasvojaan ja luonnollista mikrobistoaan pysyäkseen terveenä – jatkuva hankaus ja kuorinta rikkovat suojamuuria ja voivat pahentaa juuri niitä ongelmia, joita yritetään korjata.

Kiinassa tehdyssä tutkimuksessa verrattiin lähes tuhannen ruusufinnipotilaan ihonhoitotottumuksia yhtä suureen verrokkiryhmään. Tulokset olivat puhuttelevia:

• kasvojen pesu useammin kuin kerran päivässä lisäsi ruusufinnin riskiä 45 %
• päivittäinen kuorinta lisäsi riskiä 144 %
• kasvonaamiot lisäsivät riskiä 46 %
• kauneushoitolahoidot lisäsivät riskiä 169 %

(Lähde: Arch Dermatol Res 2021;313(4):225–234.)

Tutkimus ei tarkoita, että kasvoja pitäisi jättää pesemättä – vaan sitä, että jatkuva ”tehopuhdistaminen” ei yleensä paranna ihon kuntoa. Kun suojamuuri rikkoutuu, myös allergeenit pääsevät helpommin ihon läpi, ja liian voimakas pesu voi pitkällä aikavälillä altistaa jopa yliherkkyyksien kehittymiselle.

Aktiivisia ainesosia ei kannata pinota päällekkäin

Nykyisin moni käyttää samassa rutiinissa retinolia, AHA- ja BHA-happoja, C-vitamiinia ja erilaisia seerumeita – niin sanottua layerointia. Jokainen näistä voi yksinään olla hyvä tuote, mutta kaikkien yhdistäminen ei tee ihonhoidosta tehokkaampaa. Päinvastoin: mitä useampia voimakkaita aktiiviaineita käytetään yhtä aikaa, sitä suurempi on ärsytyksen riski. Jos iho alkaa punoittaa, kirvellä tai hilseillä, syynä ei aina ole liian vähäinen hoito vaan juuri liiallinen hoito. Uusi aktiiviaine kannattaakin aina ottaa käyttöön yksi kerrallaan, ei useita samaan aikaan.

Aikuisella harkittu yhdistelmä voi toimia, mutta nuorella iholla asia on toinen: suojamuuri on jo valmiiksi herkempi, joten jokainen lisätty aktiiviaine kasvattaa ärsytyksen, kuivumisen ja pH-tasapainon järkkymisen riskiä. Nuoren iholle paras rutiini on useimmiten yksinkertainen: mieto pesu, kosteusvoide ja aurinkosuoja. Jos käytössä on aknelääkitys, senkin ympärille riittää muutama harkittu tuote – ei kymmentä.

Mistä tunnistaa, että iho kaipaisi yksinkertaisempaa rutiinia?

Jos iho

• kirvelee kosteusvoidetta levitettäessä
• punoittaa tavallista herkemmin
• tuntuu jatkuvasti kuivalta pesun jälkeen
• reagoi lähes kaikkiin uusiin tuotteisiin
• rasvoittuu mutta samalla hilseilee,

voi syynä olla suojamuurin häiriintyminen. Tällöin uusien tuotteiden lisääminen ei yleensä ratkaise ongelmaa, vaan usein päinvastoin – paras ensiapu on karsia rutiini muutamaan perustuotteeseen ja antaa ihon rauhoittua.

Lue somen ihonhoitomainoksia kriittisesti

Somessa ihonhoitotuotteita markkinoidaan valtavasti, ja mainontaa kannattaa katsoa kriittisesti. Yleisimpiä ongelmia ovat:

• Epärealistiset lupaukset. Mikään voide ei paranna aknea viidessä päivässä tai häivytä tulehduksen jälkipunoitusta muutamassa viikossa – eivät edes tehokkaimmat lääkehoidot.
• Piilossa olevat ainesosat. Vaikuttavia aineita ei aina kerrota, jolloin on mahdotonta edes arvioida, voisiko tuote teoriassa toimia.
• Todisteiden puute. Tehon ”näyttönä” on usein vain suosittu sisällöntekijä tai julkaisematon kysely, ei varsinaista tutkimusta.
• Kohdentaminen nuoriin. Markkinapaikoilla tuotteita ei kuratoida, eikä alustalla ole vastuuta – ja mainokset kohdistetaan usein juuri alaikäisille.

Entä voidepesut?

Liiallisen hoitamisen vastapainoksi somessa liikkuu myös päinvastainen trendi: voidepesu, jossa kasvot pestään pelkällä kosteusvoiteella. Ajatus on ymmärrettävä, mutta kosteusvoiteista puuttuvat yleensä pintajännitystä alentavat aineet, joita pesunesteissä on – eli varsinainen pesuteho.

Voidepesujen hyödyistä ihon hyvinvoinnille ei myöskään ole tutkimusnäyttöä. Atooppisen ihottuman Käypä hoito -suositus toteaa suoraan, ettei käytännön hyödyistä ole näyttöä. Säästöilläkään voidepesuja ei oikein voi perustella.

Lähde: Atooppisen ihottuman Käypä hoito -suositus

Vähemmän, mutta oikein

Ihonhoidossa enemmän ei yleensä tarkoita parempaa. Monelle toimivin rutiini on yllättävän yksinkertainen: hellävarainen puhdistus, ihotyypille sopiva kosteusvoide ja päivittäinen aurinkosuoja. Tarvittaessa niiden rinnalle voi lisätä yksittäisiä vaikuttavia aineita tai lääkehoitoja – yhden kerrallaan, ei kaikkia yhtä aikaa.

Jos iho oireilee pitkään tai tavalliset tuotteet alkavat kirvellä, kannattaa hakeutua ihotautilääkärin vastaanotolle sen sijaan, että kokeilee yhä uusia tuotteita. Oikea diagnoosi säästää usein sekä ihoa että rahaa.

Varaa aika ihotautilääkärille >