Ruusufinni eli rosacea

Ruusufinni eli rosacea: oireet, syyt ja hoito

Ruusufinni eli rosacea on yleinen kasvojen ihotauti, jonka tyypillisiä oireita ovat punoitus, näkyvät pintaverisuonet ja joillakin tulehduspaukamat. Se ei johdu huonosta hygieniasta eikä omista virheistä, vaan perinnöllisestä alttiudesta ja ihon tavasta reagoida. Tässä oppaassa käydään läpi ruusufinnin oireet, syyt ja nykyiset hoitovaihtoehdot.

Lyhyesti: Ruusufinni on pitkäaikainen kasvojen ihotauti, joka on yleisin 30–50-vuotiailla ja koskettaa arviolta 2–10 % aikuisväestöstä. Tautia ei voi poistaa pysyvästi, mutta oireet saadaan yleensä hyvin hallintaan lääkevoiteilla, sisäisillä lääkkeillä, lasereilla ja pahentavien tekijöiden välttämisellä.

Mikä ruusufinni on?

Ruusufinni on pitkäaikainen tulehduksellinen ihotauti, joka ilmenee tyypillisesti kasvojen keskiosassa: poskilla, nenässä, otsalla ja leuassa. Taudille on ominaista aaltoileva taudinkuva. Iho voi olla pitkiä aikoja rauhallinen ja oireilla välillä voimakkaammin.

Ruusufinni on yleinen: sitä esiintyy arviolta 2–10 %:lla aikuisväestöstä, ja se alkaa useimmiten 30–50 vuoden iässä.

Mitkä ovat ruusufinnin ensimmäiset oireet?

Ensimmäiset oireet ovat usein hienovaraisia, ja ne voidaan ottaa tilapäisenä ihon ärtymisenä. Tavallisin ensioire on ohimenevä punoitus eli lehahtelu. Se on yleistä ja usein harmitonta, mutta toistuessaan se voi olla ruusufinnin ensimmäinen merkki. Oireet alkavat useimmiten poskista, nenästä ja otsasta.

Lehahtelun lisäksi iholla voi tuntua lämpöä, kuumotusta tai kirvelyä jo ennen kuin näkyviä ihomuutoksia on. Iho voi myös alkaa reagoida herkästi tuotteisiin, jotka eivät aiemmin ole ärsyttäneet. Ajan myötä punoitus kestää pidempään ja voi muuttua pysyväksi, ja pienet verisuonet alkavat erottua ihon pinnalta. Käytännössä toistuva ja aiempaa pidempään kestävä punoitus on syy hakeutua ihotautilääkärin arvioon.

Ruusufinnin oireet ja muodot

Ruusufinnin tavallisimmat oireet ovat kasvojen punoitus, näkyvät pienet pintaverisuonet, tulehduspaukamat ja märkäpäät sekä ihon lehahtelu (flushing). Osalla oireet keskittyvät silmiin, osalla nenän iho paksuuntuu. Lehahtelun syistä kerrotaan lisää artikkelissa Miksi iho lehahtelee?

Ruusufinni on perinteisesti jaettu neljään alaryhmään oireiden perusteella. Samalla ihmisellä voi esiintyä useampaa muotoa yhtä aikaa, sillä muodot eivät sulje toisiaan pois.

  • Erytematoottinen ruusufinni (couperosa): poskien ja nenän punoitusta sekä näkyviä pintaverisuonia. Tämä on tavallisin muoto.
  • Papulopustulaarinen ruusufinni: näppyjä ja märkärakkuloita, jotka voivat muistuttaa aknea. Erona aknesta mustapäitä ei ole.
  • Rinofyyma: nenän ihon paksuuntumista ja muhkuraisuutta. Sitä voi ilmaantua myös leukaan tai poskiin, ja se vaivaa etenkin miehiä.
  • Silmäoireinen ruusufinni: jopa puolella ruusufinnipotilaista on jokin silmäoire. Silmät voivat punoittaa, olla valonarat tai kuivat, ja niissä voi olla rikan tunnetta.

Silmäoireet jäävät usein tunnistamatta, joten ne kannattaa mainita lääkärille.

Jäykkää nelijakoa on kritisoitu, ja asiantuntijat suosittelevat luokittelua ilmenemismuotojen eli fenotyyppien mukaan (Tan ym., Br J Dermatol 2017; Schaller ym., Br J Dermatol 2020). Fenotyyppejä ovat esimerkiksi ihon lehahtelu, ihon turvottelu (Morbus Morbihan), kuivuus sekä poltteleva tai pistelevä iho, jota kutsutaan neurogeeniseksi ruusufinniksi. Neurogeenisen muodon hoito poikkeaa muista ruusufinnin muodoista.

Mistä ruusufinni johtuu?

Ruusufinnillä ei ole yhtä syytä. Taustalla on perinnöllinen alttius, johon yhdistyy ihon poikkeava immuuni-, hermo- ja verisuonisäätely. Huono hygienia tai epäterveelliset elämäntavat eivät aiheuta ruusufinniä.

Perimällä on iso rooli. Kaksostutkimuksen mukaan perimän osuus on noin puolet, ja loput selittyy ympäristötekijöillä (Aldrich ym., JAMA Dermatol 2015).

Tauti on tavallisempi vaaleaihoisilla (ihotyypit 1–2), ja ilmiötä on leikkisästi kutsuttu nimellä ”the curse of the Celts”.

Perimän lisäksi taustalla vaikuttaa useita mekanismeja yhtä aikaa:

  • Poikkeavuutta ihon luontaisessa immuunipuolustuksessa sekä neuroimmunologisessa ja neurovaskulaarisessa säätelyssä.
  • Ihon suojabarrieri toimii ruusufinnissä eri tavalla. Ihon pintakerroksen kosteutus paranee, kun ruusufinni saadaan hoidolla oireettomaksi.
  • Ihon mikrobisto. Kaksostutkimuksessa tietyt bakteerit olivat yhteydessä oireiden vaikeusasteeseen: Gordonia-suvun bakteerit vaikeampiin ja Geobacillus-suvun bakteerit lievempiin oireisiin (Zaidi ym., Exp Dermatol 2018). Tutkimus oli pieni, joten tulokset ovat alustavia.
  • Demodex-punkin roolista on keskusteltu paljon. Punkin häviäminen ei kuitenkaan vähennä oireita, ja osa parhaiten tehoavista lääkkeistä ei vaikuta punkkiin lainkaan. Yksinkertaista syy-seuraussuhdetta ei siis ole.

Mikä pahentaa ruusufinniä?

Ruusufinnin oireita pahentavat laukaisevat tekijät, jotka vaihtelevat yksilöllisesti. Moni sairastunut tunnistaa omansa. Yleisimpiä ovat:

  • auringon UV-säteily
  • lämpötilan vaihtelut
  • hikoilu
  • kuumat ruoat ja juomat
  • alkoholi
  • stressi
  • saunominen

Ruokavaliosta on saatu yllättäviä tutkimustuloksia. Suuressa yhdysvaltalaisessa, naisia seuranneessa tutkimuksessa kofeiinipitoisen kahvin juominen oli yhteydessä pienempään ruusufinnin riskiin (Li ym., JAMA Dermatol 2018). Alkoholin käyttö taas oli yhteydessä suurempaan riskiin (Li ym., J Am Acad Dermatol 2017).

Miten ruusufinni eroaa aknesta?

Ruusufinni ja akne sekoitetaan usein, koska molemmissa voi olla näppyjä, mutta hoidot ovat erilaiset. Akne on tavallisin nuorilla, vaikka sitä esiintyy myös aikuisilla, ja siihen kuuluu mustapäitä ja valkopäitä. Ruusufinniin liittyy punoitusta, lehahtelua ja näkyviä pintaverisuonia, mutta ei mustapäitä. Akne myös usein rauhoittuu auringossa, kun taas ruusufinni pahenee. Jos diagnoosi on epävarma, ihotautilääkäri erottaa tilat toisistaan ihoa tutkimalla.

Miten ruusufinniä hoidetaan?

Ruusufinniä hoidetaan lääkevoiteilla, sisäisillä lääkkeillä ja verisuonilasereilla. Hoito valitaan oireiden ja ruusufinnin muodon mukaan. Kaikkia oireita ei hoideta samalla tavalla, joten diagnoosi kannattaa varmistaa ihotautilääkärillä.

Paikallishoitoina käytetään esimerkiksi metronidatsolia, ivermektiiniä, atselaiinihappoa ja brimonidiinia. Sisäisinä lääkkeinä voidaan käyttää tetrasykliiniryhmän antibiootteja, pieniannoksista isotretinoiinia ja tiettyjä beetasalpaajia. Oikea hoito riippuu siitä, mikä oire on hallitseva: punoitus, näppyt, näkyvät verisuonet vai esimerkiksi polttava tunne.

Verisuonilaser tehoaa punoitukseen ja näkyviin pintaverisuoniin, mutta ei tulehduspaukamiin. Hoito vaatii tyypillisesti 2–5 käsittelykertaa. Laserhoidosta kerrotaan lisää artikkelissa Miten verisuonilaser toimii ruusufinnin hoidossa?

Hoitosuunnitelma tehdään yhdessä ihotautilääkärin kanssa. Lääkäri voi myös ohjata ihonhoitorutiinin ja tuotteiden valinnassa.

Miten ruusufinnin oireita voi lievittää kotona?

Omahoidon perusta on ihon ärsyttämisen välttäminen: yksinkertainen ihonhoitorutiini, tehokas aurinkosuoja ja omien laukaisevien tekijöiden tunnistaminen.

  • Omia pahentavia tekijöitä vältetään.
  • Ihonhoitorutiini pidetään yksinkertaisena, sillä ruusufinni-iho on herkkä ja liika ihonhoito ärsyttää.
  • Iholla käytetään aurinkosuojaa (SPF 50) ympäri vuoden.
  • Kevyet tuotteet sopivat paremmin kuin paksut voiteet, jotka voivat pahentaa oireita.
  • Voimakkaita fysikaalisia ja kemiallisia kuorintoja vältetään.
  • Kortisonivoiteet eivät tyypillisesti auta ruusufinnissä.
  • Peittävää meikkiä voi käyttää, kunhan se ei pahenna oireita.

Herkälle iholle sopivat hajusteettomat ja väriaineettomat puhdistusaineet, kosteusvoiteet ja aurinkosuojat. Ihonhoidon erikoisliike NESI:n valikoimassa on rosacea- ja couperosa-iholle tarkoitettuja tuotteita. Tuotteiden valinnasta kerrotaan lisää artikkelissa Mitkä ihonhoitotuotteet sopivat ruusufinniä sairastavalle?

Milloin ruusufinnin vuoksi kannattaa hakeutua lääkäriin?

Ihotautilääkärin arvio on aiheellinen, kun kasvojen punoitus, näppyt tai näkyvät verisuonet haittaavat, oireet pahenevat tai diagnoosi on epävarma ja kyseessä voi olla ruusufinni, akne tai jokin muu ihotauti. Silmäoireet, kuten toistuva punoitus, kuivuus tai valonarkuus, kannattaa aina mainita, koska ne jäävät helposti huomaamatta. Hoitamattomina silmäoireet voivat pahimmillaan aiheuttaa sarveiskalvovaurioita ja näön heikkenemistä. Mitä aiemmin hoito aloitetaan, sitä helpompi ihoa on usein pitää rauhallisena. Oireiden syy voidaan selvittää ihotautilääkärin vastaanotolla.

Mitä ruusufinnin arviossa tapahtuu ihotautilääkärin vastaanotolla?

Ruusufinnin diagnoosi perustuu yleensä kliiniseen tutkimukseen, eikä erityisiä laboratoriotutkimuksia tavallisesti tarvita. Joskus muiden samankaltaisten ihotautien poissulkemiseksi voidaan ottaa ihokoepala tai verikokeita. Vastaanotolla käydään läpi oireiden kesto ja mahdolliset laukaisevat tekijät, ja ruusufinnin muoto määritetään. Lääkäri kertoo, että ruusufinni on pitkäaikainen ja että tavoitteena on oireiden hallinta eikä täydellinen paraneminen. Seurantakäynnistä sovitaan tarpeen mukaan.

Varaa aika ihotautilääkärille >

Usein kysytyt kysymykset

Voiko ruusufinnin parantaa kokonaan?

Ruusufinni on pitkäaikainen ihotauti, jota ei toistaiseksi voi poistaa pysyvästi. Oireet saadaan kuitenkin yleensä hyvin hallintaan hoidolla ja pahentavien tekijöiden välttämisellä, ja monella iho pysyy pitkiä aikoja rauhallisena.

Onko ruusufinni tarttuva?

Ei. Ruusufinni ei tartu ihmisestä toiseen. Taustalla on perinnöllinen alttius ja ihon oma tulehdus- ja verisuonisäätely, ei tarttuva taudinaiheuttaja.

Missä iässä ruusufinni yleensä alkaa?

Ruusufinni on yleisin 30–50-vuotiailla. Se on tavallisempi vaaleaihoisilla, ja usein suvussa on muitakin ruusufinnistä kärsiviä.

Mitkä ovat ruusufinnin ensimmäiset oireet?

Tavallisin ensioire on ohimenevä punoitus eli lehahtelu, joka alkaa useimmiten poskista, nenästä ja otsasta. Iholla voi tuntua myös lämpöä, kuumotusta tai kirvelyä ennen kuin näkyviä ihomuutoksia on. Toistuva ja aiempaa pidempään kestävä punoitus on syy hakeutua ihotautilääkärin arvioon.

Auttaako kortisonivoide ruusufinniin?

Ei tyypillisesti. Kortisonivoiteet eivät yleensä auta ruusufinnissä, ja pitkäaikaisessa käytössä ne voivat jopa pahentaa oireita. Ruusufinniin käytetään omia lääkevoiteitaan ja tarvittaessa sisäisiä lääkkeitä.

Lähteet

  1. Tan J, Almeida LMC, Bewley A, ym. Updating the diagnosis, classification and assessment of rosacea: recommendations from the global ROSacea COnsensus (ROSCO) panel. Br J Dermatol 2017;176(2):431–438. doi:10.1111/bjd.15122
  2. Schaller M, Almeida LMC, Bewley A, ym. Recommendations for rosacea diagnosis, classification and management: update from the global ROSacea COnsensus 2019 panel. Br J Dermatol 2020;182(5):1269–1276.
  3. Aldrich N, Gerstenblith M, Fu P, ym. Genetic vs environmental factors that correlate with rosacea: a cohort-based survey of twins. JAMA Dermatol 2015;151(11):1213–1219. doi:10.1001/jamadermatol.2015.2230
  4. Zaidi AK, Spaunhurst K, Sprockett D, ym. Characterization of the facial microbiome in twins discordant for rosacea. Exp Dermatol 2018;27(3):295–298. doi:10.1111/exd.13491
  5. Li S, Chen ML, Drucker AM, ym. Association of caffeine intake and caffeinated coffee consumption with risk of incident rosacea in women. JAMA Dermatol 2018 (julkaistu verkossa 17.10.2018). doi:10.1001/jamadermatol.2018.3301
  6. Li S, Cho E, Drucker AM, Qureshi AA, Li WQ. Alcohol intake and risk of rosacea in US women. J Am Acad Dermatol 2017;76(6):1061–1067. doi:10.1016/j.jaad.2017.02.040
Carl Kyrklund, LT, ihotautien erikoislääkäri. Carl hoitaa työssään päivittäin ruusufinnipotilaita Ihosairaalassa ja tuo ajankohtaista ihotautitietoa myös suomalaiseen mediaan.
Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi eikä korvaa henkilökohtaista lääkärin arviota. Oireiden huolestuttaessa kannattaa varata aika ihotautilääkärille.

Muita artikkeleitamme

Ihosairaala