Urtikaria jota myös joskus kutsutaan nokkosihottumaksi on saanut nimensä siitä, että sen oireet muistuttavat nokkosen aiheuttamia paukamia ja punoitusta. Ihotautien erikoislääkäri Liisa-Lotta Kiiskin mukaan urtikaria mielletään usein allergiaksi, vaikka kyseessä on ihosairaus.
Varaa aika ihotautilääkärille >
Allergialääke auttaa nokkosrokkoon
Urtikaria on yksi yleisimmistä ihosairauksista, ja se puhkeaa joka viidennelle jossain vaiheessa elämää. Oireena siinä ovat kutisevat, punoittavat paukamat, jotka vaihtavat paikkaa ja paranevat nopeasti jättämättä jälkiä. Urtikaria sekoitetaan usein allergioihin, sillä ensisijaisena hoitona toimii allergialääkkeistä tuttu antihistamiini. Ihotautien erikoislääkäri Liisa-Lotta Kiiskin mukaan kyse on kuitenkin nimenomaan ihosairaudesta, ei allergiasta.
”Allergisen reaktion yksi oire voi olla urtikaria, mutta pitkään jatkuvassa urtikariassa ei ole lainkaan kyse allergiasta. Ellei sitten haluta puhua autoallergiasta eli ikään kuin potilaan allergisoitumisesta itselleen. Autoimmuuniurtikariassa oireet nimittäin johtuvat veressä kiertävistä kehoon itseensä kohdistuvista vasta-aineista”, Kiiski kertoo.
Urtikarian takia kannattaa hakeutua hoitoon, jos se ilmaantuu vaikeaoireisena, oireet pitkittyvät tai siihen liittyy kielen, suun tai kurkun turvotusta. Oireisiin kuuluu nimittäin osassa tapauksissa myös angioödeema eli voimakas syvempien kudosten turvotus.
Urtikarian syy on hämärän peitossa
Kiiskin mukaan urtikariaa esiintyy kahta tyyppiä, yleisempää akuuttia urtikariaa ja harvinaisempaa kroonista urtikariaa. Urtikaria voi olla spontaania eli itsestään ilmaantuvaa, tai se voi johtua fysikaalisista tekijöistä, kuten kylmästä tai paineesta. Myös dermografismus eli piirtopaukamointi on yksi urtikarian muoto.
“Urtikarian syntymekanismi tunnetaan, mutta sairauden syy on edelleen hämärän peitossa. Akuutti urtikaria esiintyy usein tulehdusten tai allergioiden yhteydessä ja hoitona on antihistamiini, jolla reaktio saadaan hallintaan. Kroonisesta urtikariasta puhutaan, kun oireet jatkuvat yli kuuden viikon ajan”, Kiiski kertoo.
Urtikaria puhkeaa, kun ihokudoksen syöttösolut purkautuvat ja niiden sisältä vapautuu histamiinia ja muita välittäjäaineita, aiheuttaen ihon paukamointia ja kutinaa. Kroonisessa urtikariassa syöttösolu saa ärsykkeen tähän kehon omalta immuunijärjestelmältä.
“Kehon vasta-aineet tulkitsevat syöttösolun pinnan virheellisesti vieraaksi aineeksi ja reagoivat siihen vapauttamalla histamiinia, josta paukamat ja kutina aiheutuvat. Juuri tästä syystä on alettu puhua ns. autoallergiasta”, Kiiski selittää.
Krooniseenkin urtikariaan saa apua
”Ihotautilääkärille urtikarian diagnosointi on helppoa. Diagnoosin tuoma tieto helpottaa hoidon suunnittelua ja auttaa myös potilasta suhtautumaan asiaan. Hoitokeinoista tavallisin on antihistamiinit. Jos urtikaria ei pysy kontrollissa antihistamiineilla, siihen on olemassa myös muita tehokkaita hoitoja, joista potilas voi keskustella lääkärin kanssa.”
”Sairaus on nimensä mukaisesti pitkäkestoinen ja voi kestää jopa vuosia. Oireita voidaan kuitenkin lieventää tai jopa poistaa ja oloa helpottaa monella tavoin ja siten parantaa potilaan elämänlaatua. Kroonisten ihosairauksien hoidossa myös vertaistuki voi olla suuri apu”, Kiiski päättää.
Varaa aika ihotautilääkärille >
