Iho ei pidä pakkasesta. On jopa ihmisiä, jotka saavat kylmästä allergian kaltaisia oireita, mutta tavallisin vaiva on atooppisen ihottuman paheneminen.
Varaa aika ihotautilääkärin vastaanotolle >
Kiristää, hilseilee, kutittaa ja punoittaa. Talvi on parhaimmillaan, mutta siitä nauttimista voivat haitata ikävät ihovaivat. Suomalaisten tavallisin iho-ongelma talvipakkasilla on ihon kuivuminen sekä atooppisen ihottuman paheneminen. Noin joka neljännellä suomalaisella on joskus ollut atooppista ihottumaa.
Ihotautilääkäri Carl Kyrklund Ihosairaalasta kertoo, että atooppinen ihottuma puhkeaa yleisimmin juuri helmikuussa sekä lokakuussa.
”Ihomme ei ole samanlainen talvella kuin kesällä, se on ohuempi. Talvella ihon suoja eli läpäisyeste heikkenee, iho on kuivempi ja talineritys vähenee. Iho myös kutisee ja ärtyy herkemmin”, Kyrklund kertoo.
Tähän on syynä kolme asiaa: matala ilmankosteus, ilman kylmyys sekä valon puute. Matala ilmankosteus lisää hienojen ryppyjen määrää, iho karheutuu, hilseilee ja ihon elastisuus kärsii. Kylmyys taas lisää kutinaa ja ihon kuivuutta. Valon puutteen myötä iho on ohuempi talvella, kun taas kesällä iho paksuuntuu suojautuakseen auringon ultraviolettisäteiltä.
Iho kaipaa siis enemmän huolenpitoa talvella. Kyrklund korostaa, että pahaakin ihottumaa voi ja kannattaa hoitaa. Näillä asiantuntijan vinkeillä saat talvi-ihoasi rauhoitettua.
Pese lika iholta
Vaikka voisi tuntua siltä, että suihku kuivattaa ihoa entisestään, kuivasta ihosta kärsivät saavat toki peseytyä normaalisti.
”Päivittäinen pesu poistaa likaa, hikeä ja bakteereita. Jos peset itsesi saippualla, kannattaa valita hajusteeton, hapan tai neutraali pesuneste. Suihkussa voi hyvin käyttää saippuan sijaan perusvoidetta ja lisätä sitä vielä kuivalle iholle heti pesun jälkeen.”
Älä säästele perusvoidetta
Jos ihotyyppisi on kuiva, Kyrklund suosittelee käyttämään perusvoidetta huolellisesti päivittäin ja suojaamaan ihon pakkaselta mahdollisimman hyvin, silloinkin kun ihottumaa ei ole. Suomalaiselle ihotyypille perusvoiteeksi soveltuu useimmiten notkea ja helposti levittäytyvä emulsiovoide, joissa tarvittaessa on kosteutta sitovia ainesosia eli humektantteja, kuten karbamidia tai glyserolia.
”Jos iho on rutikuiva tai kirvelee, kun sitä rasvataan, kannattaa kuitenkin valita rasvaisempi salvamainen voide. Myös lapsille valitaan usein astetta runsaampi perusvoide. Ihoa kannattaa kosteuttaa aina kun se tuntuu kuivalta tai kiristävältä, tarvittaessa useamman kerran päivässä”, vinkkaa Kyrklund.
Lääkevoiteet avuksi
Jos perusvoide ei riitä, ihottumaa voi korjata kortisonivoiteella. Reseptivapaata yksiprosenttista hydrokortisonivoidetta voi laittaa ihottuma-alueille näkyvän kerroksen kahdesti päivässä 1–2 viikon ajan. Jos tämä ei auta, kannattaa ottaa yhteyttä ihotautilääkäriin.
Jos ihottuma on oikein hankala, ihotautilääkäri voi määrätä reseptillä atooppista ihottumaa rauhoittavaa lääkevoidetta, joka ei sisällä kortisonia. Ihotautien erikoislääkäri voi myös antaa lausunnon Kela-korvausta varten.
Valoa iholle
Lääkäri voi määrätä pahaan ihottumaan myös valohoitoa. UVB-valohoidossa auringon UV-säteilyä annetaan iholle sopivina annoksina iho-oireiden helpottamiseksi. Hoidossa käytetään tiettyä aallonpituutta luonnonvalosta, joka vahvistaa ihoa ja auttaa ihoa suojautumaan kuivumiselta. Valohoito vaikuttaa vain ihon pintakerroksiin eikä sisällä iholle haitallisia UVA-säteitä.
”Valohoitolaite on kuin loisteputkilla vuorattu suuri vaatekaappi, jonka sisään potilas astuu hoidon ajaksi. Yleensä hoitoa annetaan koko keholle, mutta joissain tapauksissa hoitoa voidaan antaa erityisesti vain kämmenille tai jalkapohjille”, kertoo Kyrklund Ihosairaalasta.
Valohoito on vaikeasta ihottumasta kärsiville Kelan korvaamaa hoitosuositusten mukaista sairaanhoitoa.
Kaipaatko asiantuntijan apua iho-ongelmiisi?
Iho-ongelmien kanssa ei kannata jäädä yksin. Ihosairaalasta löydät asiantuntija-apua kaikkiin iho-ongelmiin. Ihosairaalan lääkärit ovat erikoistuneet laajasti erilaisiin ihovaivoihin, kuten ihottumiin, allergioihin, akneen, seksitauteihin ja lasten ihosairauksiin.
