Suonikohjuja sääressä

Miten suonikohju hoidetaan lämmöllä ilman leikkausta

Vuotava suoni voidaan sulkea ohuen kuidun avulla sisältäpäin, eikä sitä tarvitse leikata pois. Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa, ja kotiin pääsee samana päivänä. Laserablaatio eli suonen sulkeminen laserin lämmöllä ja sen rinnalla käytetty radiotaajuushoito ovat nykyisten hoitosuositusten mukaan ensisijaisia vaihtoehtoja vuotavan päärungon hoidossa.

Ydinasiat

  • Suoneen viedään kuitu, joka kuumentaa suonen seinämän. Seinämä tulehtuu, arpeutuu ja sulkeutuu.
  • Toimenpide tehdään ultraäänikuvauksen ohjaamana paikallispuudutuksessa, tavallisesti noin tunnin sisällä.
  • Puudutteen annostelu on usein toimenpiteen epämiellyttävin vaihe. Itse ablaation aikana tuntemukset ovat yleensä lievempiä.
  • Liikkeelle pääsee heti, ompeleita ei tavallisesti tarvita ja sairauslomaa kertyy vähän.
  • Pitkäaikaistulos on tutkimusten mukaan yhtä hyvä kuin leikkauksella.

Mikä suoni suljetaan, kun suonikohju hoidetaan lämmöllä?

Hoito kohdistuu jalan pinnalliseen laskimopäärunkoon. Tavallisimmin kyse on isosta tai pienestä piennarlaskimosta, joskus vuotavasta yhdyslaskimosta. Näiden suonten läppävuoto aiheuttaa useimmiten näkyvät suonikohjut ja oireet. Kun vuotava runko suljetaan, paine laskee muissa suonissa.

Käytännössä hoidettava suoni ja vuotokohta selvitetään ennen toimenpidettä ultraäänikuvauksella.

Miten lämpö sulkee vuotavan suonen?

Suonen sisään viedään ohut laserkuitu. Radiotaajuushoidossa käytetään katetria. Kun kuitu aktivoidaan, se kuumentaa suonen seinämää. Lämpö vaurioittaa seinämää niin, että se tulehtuu ja arpeutuu. Suoni kutistuu kuidun ympärille ja tukkeutuu, ja elimistö poistaa suljetun suonen vähitellen.

Laserissa käytetään tyypillisesti 1470 nm:n aallonpituutta ja tarkasti säädettyä energiamäärää.

Miten suonen sulkeminen lämmöllä etenee vaihe vaiheelta?

  1. Kartoitus. Suonet kuvataan ultraäänellä, jotta tiedetään täsmälleen, mikä runko vuotaa ja mistä kuitu viedään.
  2. Pisto. Suoneen tehdään pieni pisto, ja kuitu ohjataan paikalleen ultraäänikuvauksen valvonnassa.
  3. Puudutus. Suonen ympärille annetaan nk. tumesenssipuudutus, jossa puudutteen ja suolaliuoksen seosta ruiskutetaan ympäröivään kudokseen. Seos puuduttaa alueen, eristää suonen ympäröivistä kudoksista ja supistaa suonen kuidun ympärille. Puudutteen annostelu on usein toimenpiteen epämiellyttävin vaihe.
  4. Ablaatio. Kuitu vedetään hitaasti takaisin ja seinämä kuumennetaan koko matkalta. Tässä vaiheessa tuntemukset ovat yleensä lievempiä kuin puudutuksen aikana.

Koko toimenpide kestää tavallisesti enintään noin tunnin. Tarvittaessa voidaan käyttää kevyttä suonensisäistä kipulääkitystä.

Millaista toipuminen suonen sulkemisen jälkeen on?

  • Jalkaan puetaan tukisukka, jota pidetään sovitusti muutaman päivän.
  • Potilas kävelee heti, ja liikkuminen on osa toipumista.
  • Ompeleita ei tavallisesti tarvita. Seuranta toimenpiteen jälkeen on lyhyt, eikä rutiininomaisia jälkitarkastuksia yleensä tarvita.
  • Sairauslomaa kertyy tyypillisesti muutamasta päivästä noin viikkoon.

Millaisia tulokset ovat, kun suonikohju hoidetaan lämmöllä?

Lopullinen tulos näkyy muutaman kuukauden kuluttua. Lämpöhoidon pitkäaikaistulos on tutkimusten mukaan yhtä hyvä kuin avokirurgian. Vajaatoimintaa on todettu uudelleen noin 2–6 %:lla vuoden ja noin 10–23 %:lla viiden vuoden kohdalla. Huomattava ylipaino suurentaa uusiutumisriskiä.

Käytännössä suurin osa hoidetuista suonista pysyy kiinni. Jos suoni avautuu myöhemmin uudelleen ja oireet palaavat, hoito voidaan uusia.

Kenelle lämpöhoito ei sovi?

Toimenpidettä ei tehdä raskauden tai imetyksen aikana eikä silloin, jos jalassa on tuore pinnallinen tai syvä laskimotukos. Huomattava ylipaino, vakava perussairaus ja liikkumattomuus voivat myös estää hoidon tai vaikuttaa siihen, onko se sopiva vaihtoehto. Komplikaatiot ovat harvinaisia, noin 1 %:lla suonensisäisen toimenpiteen jälkeen, ja valtaosa niistä on lieviä.

Hoitopäätös tehdään ultraäänitutkimuksen, oireiden ja yleisterveyden perusteella.

Voiko suonen sulkea myös ilman lämpöä?

Sama päärunko voidaan monissa tapauksissa sulkea myös kudosliimalla, jolloin tumesenssipuudutusta ei tarvita. Menetelmien erot on koottu hoitojen vertailuun.

Soveltuvuus selviää ultraäänitutkimuksessa. Verisuonikirurgin vastaanotolla suonet kartoitetaan ja sopivista hoitovaihtoehdoista keskustellaan. Laserilla tehtävästä hoidosta kerrotaan tarkemmin sivulla Suonikohjujen hoito laserilla.

Varaa aika verisuonikirurgin vastaanotolle >

Usein kysytyt kysymykset

Sattuuko suonikohjun hoito lämmöllä?

Epämiellyttävin vaihe on usein puudutteen annostelu suonen ympärille, ja itse ablaation aikana tuntemukset ovat yleensä lievempiä. Kivun kokeminen vaihtelee yksilöllisesti. Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa, ja tarvittaessa voidaan käyttää kevyttä suonensisäistä kipulääkitystä.

Kuinka nopeasti toipuu, kun suonikohju on hoidettu lämmöllä?

Liikkeelle pääsee heti toimenpiteen jälkeen. Ompeleita ei tavallisesti tarvita, ja sairauslomaa kertyy yleensä muutamasta päivästä noin viikkoon.

Kumpi on parempi, laser vai radiotaajuus?

Molemmat ovat lämpöhoitoja, ja niiden tulokset ovat käytännössä samaa luokkaa. Valinta riippuu suonen ominaisuuksista ja käytössä olevasta laitteistosta.

Voiko suoni aueta uudelleen?

Suurin osa suljetuista suonista pysyy kiinni. Vajaatoimintaa todetaan uudelleen noin 2–6 %:lla vuoden ja 10–23 %:lla viiden vuoden kohdalla. Tarvittaessa hoito voidaan uusia.

Lähteet
  1. De Maeseneer MG ym. ESVS 2022 Clinical Practice Guidelines on Chronic Venous Disease.
  2. Laivuori M. Laskimovajaatoiminta – verisuonikirurgian opetusluento, 2023.
Tämä kirjoitus on yleistä terveystietoa eikä korvaa henkilökohtaista lääkärin arviota. Oireiden syy ja sopiva hoito ratkaistaan aina yksilöllisesti tutkimusten perusteella.
Carl Kyrklund, LT, ihotautien erikoislääkäri. Artikkeli perustuu voimassa oleviin eurooppalaisiin hoitosuosituksiin laskimosairauksien hoidosta.

Muita artikkeleitamme

Ihosairaala